Design. Analyze. Optimize.

Järjestelmän suorituskyky - mallintaminen ja analysointi

Teollisuuden prosesseissa joudutaan usein sellaisen ongelman eteen, jossa järjestelmän komponenttien vikatilat eivät välttämättä suoraan johda koko systeemin vikaantumiseen. Tällaisessa tapauksessa järjestelmän suorituskyky siirtyy vajaatehoiseen tilaan, jolloin tuotanto ei kokonaan pysähdy mutta yrityksen kokemat liiketoimintamenetykset voivat silti olla merkittävät. RAM-perheen sovellukset tarjoavat työkalut ko. ongelman mallintamiseen ja analysointiin.

Ylläolevassa vikapuussa tarkastelemme kaikkia niitä tilanteita, joissa järjestelmä ei toimi täydellä teholla. Esimerkkimme järjestelmä ei toimi optimaalisesti, jos moottoreissa ja/tai hihnassa esiintyy vikoja. Järjestelmä käyttää yhtäaikaisesti kahta moottoria, joista tehokkaamman vikaantuminen johtaa 75% tehokkuuden laskuun ja pienempitehoisen vikaantuminen pienentää koko järjestelmän tehokkuutta vastaavasti 50%. Järjestelmä ei toimi ollenkaan hihnan irrotessa tai molempien moottorien vikaantuessa. Syöttämällä vikaantumistodennäköisyydet (+ tarvittaessa korjausajat) moottoreille ja hihnoille, pystymme laskemaan todennäköisyydet kaikkien puun osien vikaantumisille (+ korjausajoille). Tätä kautta pystymme selvittämään monia asioita järjestelmästä: mikä osa on järjestelmän pullonkaula, mitä osaa parantamalla saadaan koko järjestelmää parannettua mahdollisimman paljon, paljonko osan parantaminen vaikuttaa suoraan koko järjestelmän vikaantumistodennäköisyyteen jne.

Kustannuslaskennan yhteydessä moottoreille ja hihnoille syötetään ensiksi niiden yksittäiseen korjaukseen menevät kustannukset. Tämän jälkeen jokaisella tehovaihtoehdolle (50%, 25% ja 0%) syötetään niihin liittyvä kustannus. Jotta laskennassa ei tulisi virheellisiä päällekkäisyyksiä, pitää puuhun lisätä NOT-tyypin ehtoja (puussa osat, joissa huutomerkki). Tällä estetään esim. tilanne, jossa järjestelmä olisi yhtä aikaa tilassa ”Järjestelmä toimii 50% teholla” ja ”Järjestelmä ei toimi ollenkaan”.

Ylläoleva menettely onnistuu ELMAS-ohjelmaa käyttäen. Jos haluamme tutkia tarkemmin tilannetta, voimme käyttää RAMoptim-ohjelmaa. Tällöin voimme syöttää moottoreille ja hihnalle vikataipumukset sekä korjausaikojen jakaumat. Pystymme syöttämään myös erilaisia sidos- ja kiinnitystietoja (esim. pysäytetäänkö osa järjestelmän mennessä vikatilaan ja ovatko vaihdettavat osat uusia vai onko niitä jo ehditty hieman käyttää). Pystymme myös syöttämään järjestelmän osakohtaiset huolto-ohjelmat, joiden avulla voidaan tarkastella huollon kustannuksia sekä henkilöstötarpeita. Lisäksi voimme määrittää osien vikaantumisiin liittyvät ajastariippuvat ja –riippumattomat kustannukset yms. Lopulta saamme tulokseksi koko järjestelmän todellisen käytettävyyden ja siihen liittyvät kunnossapitokustannukset sekä henkilöresurssitarpeen. Näin ollen RAMoptimin avulla voidaan laskea hyvinkin seikkaperäisesti järjestelmän käytettävyyden muutosten vaikutus kustannuksiin.